lauantai 5. helmikuuta 2011

SATurday

Rakastan lauantai päiviä... En tiedä johtuuko se valtavasta stressistä työpaikalla, kännisistä teineistä, huonosta kelistä vai ainaisesta launtai hedarista, mutta tämä päivä on viikosta ehdoton lempparini. Se saattanee jopa johtua ihan siitä, että yleensä tiedän viikon olevan nyt ohi, edessä on ainakin se yksi vapaa päivä! JES! Toisaalta tämän lauantain tunnelmaa latistaa hieman tieto siitä että huomenna olisi työpäivä... hmm... yritän silti ottaa tästä mahdollisimman paljon irti. Harmikseni alkoholi varastoni on kuitenkin kuiva kuin krapulaisen suu aamulla, ja hanasta tuleva vesi ei oikein aja samaa asiaa. En toki ole mikään viikonloppu alkoholisti, olen vain todennut sen ainoaksi tehokkaaksi lääkkeeksi asiakas painotteiseen päivään. Pink saisi tehdä myös tähän vaivaan soveliaan biisin. Sen nimi voisi vaikka olla "oh, how sometimes i hate to serve you!", ja sanat voisivat mennä jotenkin näin:

Nananananaanaa nananananaa,
I guess i just lost my clients,
I dont know where they went,
So im gonna drink their money,
I'm not gonna treat them well.
I've got a brand new attitude,
I'm gonna wear it today,
I dont wanna get in trouble,
the clients will start a fight
nananananaanaa
the clients will start a fight,
nananananaanaa,
their gonna start a fight!

So so what, i am a waitress,
I've got my bitch moves,
i dont need this,
and guess what,
I'm having more fun,
Now that I'm drunk,
I'm gonna show you tonight,
I'm alright, I'm just fine,
You'r an ass so,
So what, I am a waitress,
I've got my bitch moves,
And i don't need this tonight


I just took your table
and gave it to somebody else,
I guess you'll go sit in the middle,
at least you'll know who to blame.
If you'd just leave some money,
I'd be a nicer thing,
I'm gonna get in trouble,
Some drunk will start a fight,
Nanananaanaa
A drunk will start a fight!


No ehk tajusitte idean...


Olen todennut tuntevani pieni muotoista kuvotusta niitä yläaste-ikäisiä nuoria kohtaan jotka kantavat 24 päkkiä kaljaa klo 21 bussissa, pitävät housujaan jalassa vyöstä kannattelemalla ja sauhuttelevat etovia syöpäsätkiään meidän "haluan elää pitkään"- ihmisten naaman edessä. Onneksi olen aina säästynyt tälläisiin ihmisiin lähemmin tutustumiselta ihan vain olemalla erilainen. Sirkustähdet tunnetusti suosivat toisten sirkustähtien seuraa, thänk god.

Kämppäni on tällä hetkellä kuin hurrikaanin jäljiltä, sillä päätin torstaina ja perjantaina hieman askarrella. Se oli kyllä sen väärtti, ystävänpäivä kortit on niin nättejä et tiedä raaskiiko niitä edes laittaa jakoon (ahahah). Lisäksi huomesin taas "ilokseni", että olen edelleenkin erittäin huono ompelemaan. On oma onneni että tunnen ihmeellisiä ompelutaitoisia ihmisiä. Kuinka moni nainen uskaltaa myöntää että poikaystävä saattaa olla ompelukoneella paljon taitavampi kuin mitä itse on. MINÄ USKALLAN! Oletteko muuten huomanneet kuinka askartelu välineet ovat kallistuneet? Askartelu on nyt muotia! Hallelujah... Toisaalta suosin edelleen niiden aikojen hintoja kun askartelua pidettiin mummojen ja pienten lasten juttuna!

Välillä mietin onko tämä kroppa oikeasti 20-vuotiaan nuoren naisen, sillä jos jokin paikka ei särje niin ainakin se on jumissa tai kipeä. Heilautin perjantaina kättäni BODYBALANCE-tunnilla ja nyt on koko lapa kuin tulessa. Toki se saattaa johtua siitä etten vieläkään ole ymmärtänyt ettei Raapaleen (Rape.. koira niille jotka ei tiedä) kanssa kannata nukkua öitä... se koira on levottomampi kuin juoppo poliisiautossa. Lisäksi Rafaelilla on tapana vallata 90% sänky tilasta ja raapia iho verille jollei pääse heti öisen harharetkensä jälkeen peiton alle. Mutta kun se naama vain on niin söpö!

Viimeiseksi pieni miete: Olipa kerran elämä....vai oliko?

T: pieni erohime possu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti